Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä. Roolimuutos oman työn muotoilijaksi Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. …
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Yhteiskehittäminen on yksi muotoilun työkaluista. Sen vahvuus on siitä, että kun asiakkaat ja ammattilaiset laitetaan samaan pöydän ääreen ideoista saadaan välitön palaute, joka usein se johtaa uuteen muotoiluun, joka yhdistää näkökulmia. Haasteena sovittaa yhteen yrityksen ja asiakkaan maailmat Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä usein haasteena on sellaisten konseptien kehittäminen, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen ja istuvat organisaation …
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Organisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä. Roolimuutos oman työn muotoilijaksi Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. …
Ovatko työntekijät teillä muutoksen moottori vai muutoksen kohde?
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Yhteiskehittämisen hyödyt palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä
Yhteiskehittäminen on yksi muotoilun työkaluista. Sen vahvuus on siitä, että kun asiakkaat ja ammattilaiset laitetaan samaan pöydän ääreen ideoista saadaan välitön palaute, joka usein se johtaa uuteen muotoiluun, joka yhdistää näkökulmia. Haasteena sovittaa yhteen yrityksen ja asiakkaan maailmat Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä usein haasteena on sellaisten konseptien kehittäminen, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen ja istuvat organisaation …