Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa. Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta …
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Yhteiskehittäminen on yksi muotoilun työkaluista. Sen vahvuus on siitä, että kun asiakkaat ja ammattilaiset laitetaan samaan pöydän ääreen ideoista saadaan välitön palaute, joka usein se johtaa uuteen muotoiluun, joka yhdistää näkökulmia. Haasteena sovittaa yhteen yrityksen ja asiakkaan maailmat Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä usein haasteena on sellaisten konseptien kehittäminen, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen ja istuvat organisaation …
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Kokeilujen kautta syntyvä kulttuurillinen muutos / Hamel, Humanocracy
Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa. Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta …
Työntekijöiden muutostoiminta organisaatiokulttuurin muutoksessa
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Yhteiskehittämisen hyödyt palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä
Yhteiskehittäminen on yksi muotoilun työkaluista. Sen vahvuus on siitä, että kun asiakkaat ja ammattilaiset laitetaan samaan pöydän ääreen ideoista saadaan välitön palaute, joka usein se johtaa uuteen muotoiluun, joka yhdistää näkökulmia. Haasteena sovittaa yhteen yrityksen ja asiakkaan maailmat Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä usein haasteena on sellaisten konseptien kehittäminen, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen ja istuvat organisaation …