Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin toiminnan kulisseihin ja siten heillä on keinoja edistää muutosta, joita esimiehillä ja johdolla ei ole.
Keskeistä tälle roolimuutokselle on asettaa kehittämisen lähtöpisteeksi työntekijän kokemuksen tai sen rinnalle asiakkaan kokemuksen. Henkilökunnan jäsen on organisaation asiantuntija, joka kutsutaan muokkaamaan työpaikkaansa. Tämä kokemuksena muuttaa sitä miten henkilökunnan jäsen kokee roolinsa osallistua organisaationsa toimintaan. Siinä missä ääripäässä työntekijä kokee ettei hänen edes kannata kertoa havaitsemistaan ongelmista, päästään tilanteeseen, jossa työntekijä yhdessä kollegoidensa kanssa pystyy tunnistamaan ongelman, kehittämään sille ratkaisun ja myymään sen sidosryhmille. Näin muutos kerrallaan organisaatio alkaa näyttää yhä enemmän sen jäsenten luomukselta.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …
Ovatko työntekijät teillä muutoksen moottori vai muutoksen kohde?
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin toiminnan kulisseihin ja siten heillä on keinoja edistää muutosta, joita esimiehillä ja johdolla ei ole.
Keskeistä tälle roolimuutokselle on asettaa kehittämisen lähtöpisteeksi työntekijän kokemuksen tai sen rinnalle asiakkaan kokemuksen. Henkilökunnan jäsen on organisaation asiantuntija, joka kutsutaan muokkaamaan työpaikkaansa. Tämä kokemuksena muuttaa sitä miten henkilökunnan jäsen kokee roolinsa osallistua organisaationsa toimintaan. Siinä missä ääripäässä työntekijä kokee ettei hänen edes kannata kertoa havaitsemistaan ongelmista, päästään tilanteeseen, jossa työntekijä yhdessä kollegoidensa kanssa pystyy tunnistamaan ongelman, kehittämään sille ratkaisun ja myymään sen sidosryhmille. Näin muutos kerrallaan organisaatio alkaa näyttää yhä enemmän sen jäsenten luomukselta.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Ryhmäkeskeinen malli organisaatiokulttuuriin
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …
Työntekijöiden muutostoiminta organisaatiokulttuurin muutoksessa
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Organisaatiokulttuurin monet kasvot
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …