Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin toiminnan kulisseihin ja siten heillä on keinoja edistää muutosta, joita esimiehillä ja johdolla ei ole.
Keskeistä tälle roolimuutokselle on asettaa kehittämisen lähtöpisteeksi työntekijän kokemuksen tai sen rinnalle asiakkaan kokemuksen. Henkilökunnan jäsen on organisaation asiantuntija, joka kutsutaan muokkaamaan työpaikkaansa. Tämä kokemuksena muuttaa sitä miten henkilökunnan jäsen kokee roolinsa osallistua organisaationsa toimintaan. Siinä missä ääripäässä työntekijä kokee ettei hänen edes kannata kertoa havaitsemistaan ongelmista, päästään tilanteeseen, jossa työntekijä yhdessä kollegoidensa kanssa pystyy tunnistamaan ongelman, kehittämään sille ratkaisun ja myymään sen sidosryhmille. Näin muutos kerrallaan organisaatio alkaa näyttää yhä enemmän sen jäsenten luomukselta.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …
Ovatko työntekijät teillä muutoksen moottori vai muutoksen kohde?
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin toiminnan kulisseihin ja siten heillä on keinoja edistää muutosta, joita esimiehillä ja johdolla ei ole.
Keskeistä tälle roolimuutokselle on asettaa kehittämisen lähtöpisteeksi työntekijän kokemuksen tai sen rinnalle asiakkaan kokemuksen. Henkilökunnan jäsen on organisaation asiantuntija, joka kutsutaan muokkaamaan työpaikkaansa. Tämä kokemuksena muuttaa sitä miten henkilökunnan jäsen kokee roolinsa osallistua organisaationsa toimintaan. Siinä missä ääripäässä työntekijä kokee ettei hänen edes kannata kertoa havaitsemistaan ongelmista, päästään tilanteeseen, jossa työntekijä yhdessä kollegoidensa kanssa pystyy tunnistamaan ongelman, kehittämään sille ratkaisun ja myymään sen sidosryhmille. Näin muutos kerrallaan organisaatio alkaa näyttää yhä enemmän sen jäsenten luomukselta.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Palvelumuotoilulla syvennetään asiakasymmärrystä
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …
Organisaatiokulttuurin monet kasvot
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …
Työntekijäkokemuksen kehittämisen haasteet
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …