Ketterää kehittämistä muotoilun keinoin

Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä.

Ongelman määrittely

Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä miten asia toimii nykyisellään ja sen katsotaan olevan riittävän merkittävä, että asiaan kannattaa puuttua.

Muotoilussa ongelma liittyy käyttäjään, asiakkaaseen tai työntekijään, jonka kokemusta ollaan kehittämässä muokkaamalla siihen vaikuttavia tekijöitä. Useimmiten ongelman määrittely itsessään on iteratiivisen arvioinnin kohteena. MItä avoimempi ongelmakenttä on, esimerkiksi miten saadaan lisättyä vanhusten matkustamista, sitä poikkeavimpiin ongelmiin voidaan puuttua.

Usein ajatellaan, että hyvin määritelty ongelma on avain laadukkaaseen ratkaisuun. Muotoilun näkökulmasta ratkaisun laatua mittaa sen tuoma lisäarvo käyttäjälle, jolloin eri ongelmilla on lähtökohtaisesti erilainen arvonluontipotentiaali. Usein tämä potentiaali ja ratkaisumahdollisuudet eivät ole tunnettuja, kun kehittämiseen lähdetään, jonka takia ongelman määrittely kannattaa pitää joustavana.

Testaaminen prototyyppien kautta on keskeinen tapa saada tietoa ongelman ratkaisemisen arvonluotipotentiaalista sekä ratkaisumahdollisuuksista. Systemaattinen löydösten reflektointi auttaa kehitystiimiä parantamaan ongelman määrittelyä prosessin aikana.

Design sprintit

Nopeat testit ovat ketterän muotoilun prosessin ydin. Ongelmaa pyritään ymmärtämään luomalla konsepteja, jotka konkretisoidaan prototyyppien avulla, joita voidaan testata käyttäjien kanssa. Design sprintillä tarkoitetaan idean pohjalta konseptin luomista, sen testaamista ja siitä oppimista.

Riippuen tiimin resursseista samaan aikaan voidaan toteuttaa useita testejä ja testejä voi olla viikossa useita. Olennaista on lähteä liikkeelle helposta ja pontentiaalista ratkaisuista. Jokainen sprintti sisältää reflektointi osuuden, jossa sanallistetaan havaintoja ja palautetta ja siten se lisää tiimin ymmärrystä ongelmasta, ongelmakentästä ja ratkaisusta ja siten auttaa kehittämään ja valitsemaan uusia konsepteja testattavaksi.

Ymmärryksen kasvun lisäksi sprintit ovat keskeisiä tiimin energian ylläpitämisessä. Yhdessä tekeminen energisoi ja sitouttaa ryhmän jäseniä. Mitä enemmän tehdään usein sitä parempi meininki tiimillä on, kunhan tekeminen on järkevää suhteessa käytettäviin resursseihin.

Kehittämisessä otetaan riskejä, jotka ennemmin tai myöhemmin realisoituvat epäonnistumisina. Kun testaamisen keskeisenä tarkoituksena koetaan oppiminen, epäonnistumiset paremmin toimivan ratkaisun löytämisessä eivät syö tiimin innostusta vaan ne pystytään sivuuttamaan.

Jäikö jokin mietityttämään?

Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!