Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Erinomainen asiakaskokemus on kilpailuetu, joka saa asiakkaan palaamaan, mutta myös saa asiakkaan suosittelemaan palvelua eteenpäin. Erinomainen asiakaskokemus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä asiakkaiden reaktiot heijastuvat heihin suoraan palvelutilanteissa, että epäsuorasti kun työntekijä määrittelee itseään osana yritystä. Vahvat positiiviset kokemukset asiakastyössä vahvistavat halua kuulua osaksi työyhteisöä. Erinomainen asiakaskokemus edellyttää asiakkaiden syvällistä ymmärtämistä. Mitä yleisluontoisemmin asiakaita tarkastellaan sitä …
Kokeilujen kautta syntyvä kulttuurillinen muutos / Hamel, Humanocracy
Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Hamelin ja Zaninin kirjasta lisää löytyy täältä.
Haluaisitko kuulla lisää tällaisista alhaalta ylöspäin tapahtuvista muutosprosesseista, sovitaanko virtuaalikaffet?
/ lasse (a) z-agentuuri.fi
Liittyvät artikkelit
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …
Ovatko työntekijät teillä muutoksen moottori vai muutoksen kohde?
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Asiakaskokemuksen kehittämisen ongelmakohdat
Erinomainen asiakaskokemus on kilpailuetu, joka saa asiakkaan palaamaan, mutta myös saa asiakkaan suosittelemaan palvelua eteenpäin. Erinomainen asiakaskokemus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä asiakkaiden reaktiot heijastuvat heihin suoraan palvelutilanteissa, että epäsuorasti kun työntekijä määrittelee itseään osana yritystä. Vahvat positiiviset kokemukset asiakastyössä vahvistavat halua kuulua osaksi työyhteisöä. Erinomainen asiakaskokemus edellyttää asiakkaiden syvällistä ymmärtämistä. Mitä yleisluontoisemmin asiakaita tarkastellaan sitä …