Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …
Organisaatiomuotoilu (organizational design) on organisaation prosessien ja käytäntöjen kehittämistä henkilökunnan näkökulmasta parempaan. Näin muotoilun kohteena voi olla arkiset prosessit, työkalut kuten CRM-järjestelmä tai toimenkuvat, mutta myös epäviralliset asiat kuten käytännöt, roolit ja toimintamallit. Kehittämistoiminnassa henkilökunnalla on keskeinen rooli olla muutoksen hyötyjä, mutta usein myös sen toteuttaja, sillä he ovat oman organisaationsa asiantuntijoita. Taustalla palvelumuotoilun malli …
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …
Kokeilujen kautta syntyvä kulttuurillinen muutos / Hamel, Humanocracy
Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Hamelin ja Zaninin kirjasta lisää löytyy täältä.
Haluaisitko kuulla lisää tällaisista alhaalta ylöspäin tapahtuvista muutosprosesseista, sovitaanko virtuaalikaffet?
/ lasse (a) z-agentuuri.fi
Liittyvät artikkelit
Haasteena vahvistaa asiakasnäkökulmaa
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …
Mitä on organisaatiomuotoilu?
Organisaatiomuotoilu (organizational design) on organisaation prosessien ja käytäntöjen kehittämistä henkilökunnan näkökulmasta parempaan. Näin muotoilun kohteena voi olla arkiset prosessit, työkalut kuten CRM-järjestelmä tai toimenkuvat, mutta myös epäviralliset asiat kuten käytännöt, roolit ja toimintamallit. Kehittämistoiminnassa henkilökunnalla on keskeinen rooli olla muutoksen hyötyjä, mutta usein myös sen toteuttaja, sillä he ovat oman organisaationsa asiantuntijoita. Taustalla palvelumuotoilun malli …
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …