Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …
Kokeilujen kautta syntyvä kulttuurillinen muutos / Hamel, Humanocracy
Olen pohtinut viimeisen muutaman viikon aikana Hamelin Humanocracy -kirjan ajatuksia muutostoiminnasta, peilannut niitä käymiini keskusteluihin organisaatiokulttuurin muutoskokemuksista, minkä pohjalta olen hahmotellut polkuja kulttuurilliseen muutokseen organisaatiossa.
Keskusteluissa on tullut esille, että yksi keskeisistä organisaatiokulttuurin muutoksen haasteista on sanoittaa pyrkimys tavalla, joka puhuttelee niitä, joiden pitäisi viedä asiaa eteenpäin: joko ilmaisu on liian idea-tasoista, joka ei auta tarttumaan toimeen, ehdotetut ideat tai käytännöt sotivat toimeenpanijoiden uskomuksia vastaan, ehdotetut ideat tai käytännöt ovat ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa tai huomiota asialle ei saada lainkaan. Näin muutos tuntuu pysähtyvän alkuunsa.
Hamel lähestyy muutosta vapaaehtoisten kokeilujen kautta, joiden kautta testataan uskomuksia ja tuotetaan dataa. Lähtöpisteenä uuden idean/käytännön ”myyminen”, kuten useimmissa lähestymisissä. Vapaaehtoisuuden mahdollistama toimeenpanoon mukaan otetaan ne, jotka haluavat viedä asiaa eteenpäin. Asiaa kannattavien ryhmien tehtäväksi jää miettiä ja sanoittaa miten toiminta on hyödyllistä organisaatiolle ja osoittaa tämä hypoteesi todeksi tai vääräksi tekemällä testi tai testejä, joita kertyy relevanttia dataa. Jos testit osoittavat hyödyt, palaa aiheen käsittely sitä tukevasta sisäpiiristä yhteiseen keskusteluun, jolloin data tarjoaa välineitä vakuuttaa epävarmoja ja haastaa vastustajia ottamaan osaa testaamiseen.
Hamelin lähestymisen kulttuurilliseen muutokseen voisi tiivistää: 1) tee, niin saan kokemuksia, jolloin tapahtuu henkilökohtainen uskomusten muutos/vahvistus. 2) kerää dataa tekemisen seurauksista, jotta muut kiinnostuvat tekemään, jolloin vaihe 1 toteutuu myös heidän kohdallaan.
Hamelin ja Zaninin kirjasta lisää löytyy täältä.
Haluaisitko kuulla lisää tällaisista alhaalta ylöspäin tapahtuvista muutosprosesseista, sovitaanko virtuaalikaffet?
/ lasse (a) z-agentuuri.fi
Liittyvät artikkelit
Palvelumuotoilulla syvennetään asiakasymmärrystä
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …
Työntekijäkokemuksen kehittämisen haasteet
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …
Ryhmäkeskeinen malli organisaatiokulttuuriin
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …