Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …
Organisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Jäitkö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä!
Liittyvät artikkelit
Työntekijöiden muutostoiminta organisaatiokulttuurin muutoksessa
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Ketterää kehittämistä muotoilun keinoin
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Organisaatiokulttuurin monet kasvot
Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …