Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …
Organisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Jäitkö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä!
Liittyvät artikkelit
Ovatko työntekijät teillä muutoksen moottori vai muutoksen kohde?
Organisaatiomuotoilu ravistelee perinteistä asetelmaa, jossa johto valitsee merkittävät ongelmat ja ratkaisee ne tai ohjaa ratkaisemista. Organisaatiomuotoiluprosessi fasilitoi työntekijätiimistä älykään ja ketterän muutoksen moottorin, joka pystyy mikrotason kokeiluilla tutkimaan asiakastarpeita ja kehittämään tuote- ja palvelukonsepteja. Työntekijävetoinen kehittäminen vähentää merkittävästi muutosvastarintaa ja tekee osasta työntekijöistä muutosagentteja, jotka oman toimintansa kautta mobilisoivat muita. Työntekijöillä on pääsy organisaation formaalin …
Ketterää kehittämistä muotoilun keinoin
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Haasteena vahvistaa asiakasnäkökulmaa
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …