Z-agentuuri
  • Etusivu
  • Kulttuurin muutoksen toteuttaminen
  • Kulttuurin kartoittaminen
  • Muutostoiminnan sparraus
  • Artikkelit
  • Meistä
  • Ota yhteyttä

Itseohjautuvuuden kehittämisen haasteet

By admin on 26 lokakuun, 2020

Itseohjautuvat tiimit ovat ketteriä ja tehokkaita toimintayksiköitä, jotka parhaimmillaan saavuttavat moninkertaisen toimintatehon. Näissä yksiköissä jaettujohtajuus ohjaa tiedonkulun ja päätöstekemisen prosesseja kohti optimaalista. Itseohjautuvan ryhmän tehon keskeisin vaikutusmekanismi on energia, jota jäsenten välinen dynamiikka ruokkii. Ryhmän sisäinen kulttuuri ja sitä ylläpitävät prosessit energisoivat jäseniä ja ohjaavat heitä saavuttamaan yhä enemmän.

Matka itseohjautuvuuteen voi olla pitkä. Itseohjautuvuudessa on useita tasoja ja erilaisissa organisaatiossa erilaiset tasot tuottavat parhaan tuloksen. Tasoja voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa mikä taho on itseohjautunut; toimiiko yksilö, ryhmä vai koko organisaatio itseohjautuneesti. Esimerkiksi vahvasti siiloutunut organisaatio tai organisaatio, jolla on hyvin haarautunut toimintakenttä ovat haastavia itseohjautuvuudella, sillä itseohjautuvat tiimit eivät saa riittävästi tietoa eikä tiimin jäsenillä usein ole kiinnostusta ottaa selvää riittävän laajalti voidakseen tehdä koko organisaatio kannalta viisaita ratkaisuja. Tällaisissa ympäristöissä korostuu johtamisen rooli, jolloin koko organisaation itseohjautuvuus on vaikeasti toteutettavissa.

Yksilöt voivat olla merkittävä haaste itseohjautuvuudelle. Osa ei välttämättä halua ottaa vastaan vastuuta, joka on itseohjautuvuuden osa. Toiset saattavat kokea, ettei heillä ole osaamista henkilökohtaiseen itseohjautuvuuteen, keinoja neuvotella tai tulla toimeen ryhmän kanssa, jonka takia ryhmätasoinen itseohjautuvuus ei näytä toivottavalta heille. Itseohjautuvuuteen siirtyminen vaatii omalaisiaan yksilötasoisia kyvykkyyksiä ja joiden puute saattaa estää muutoksen mm. synnyttämällä vastarintaa.

Itseohjautuvan tiimin sisäiset ja tiimien väliset prosessit ovat keskeisiä, jotta ryhmä pystyy ratkaisemaan haastavia tilanteita. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ryhmän sisäiset ristiriidat tai ryhmien välinen toiminnan koordinoiminen. Näiden prosessien ytimessä on kuvata tarvittavat roolit ja toiminta, joiden kautta ratkaisuun voidaan päästä. Esimerkiksi sisäisissä ristiriidoissa se voi olla arvostetun välittäjän valinta, joka toimii sovittelijana riidassa. Näiden prosessien puute tai viallisuus voi johtaa dynamiikan hajoamiseen ja ryhmän energia kääntyy sen ongelman korjaamiseen tai välttelyyn itse asian sijaan.

Harvoin itseohjautuvat yksilöt ja tiimit saavat lähipiiristään kaikki tarvitsemat palvelut toimiakseen optimaalisesti. Menestyneissä itseohjautuviin tiimeihin rakentuvissa yrityksissä on usein palveluita jäsenten käytössä. Ulkopuolelta tarjottavien palveluiden keskeinen funktio on auttaa ryhmän jäseniä kasvamaan nopeammin rooliinsa sekä saavuttamaan yksilönä ja ryhmänä korkeamman itseohjautuvuuden tason. Palveluiden tarjoaminen voi olla kriittinen tuki itseohjautuvuuden syntymiselle ryhmässä, mutta palvelut voidaan myös toteuttaa tavalla, joka vähentää ryhmän itseohjautuvuutta.

Oma haasteensa on organisaation johto. Johdon näkökulmasta tuloksen tekeminen on usein ensisijainen prioriteetti. Kun tämä näyttää vaarantuvan väliintulo on todennäköinen. Tällaiset toimet väärin toteutettuna riistävät ryhmältä tai yksilöltä itseohjautuvuuden ja aiemmin tehty muutostyö alkaa näyttää huijaukselta jäsenen silmissä. Itseohjautuvat tiimit ovat myös merkittävä haaste johdolle ja esimieskunnalle, sillä heidän roolinsa organisaatiossa muuttuu tai katoaa. Silloin kun heidän panoksensa tarvitaan muutostyöhön, on tärkeää, että myös he kokevat muutoksen turvallisena.

Jäitkö jokin mietityttämään?

Laita meille viestiä!

    Posted in Uncategorized @fi.
    Share
    EdellinenOrganisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
    SeuraavaKetterää kehittämistä muotoilun keinoin

    Liittyvät artikkelit

    • 19 helmikuun, 2021

      Ryhmäkeskeinen malli organisaatiokulttuuriin

      Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …

    • 26 lokakuun, 2020

      Organisaatiokulttuurin monet kasvot

      Organisaatiokulttuuri voi edistää muutoksia tai toimia niiden jarruna, jopa pysäyttää ne kokonaan. Parhaimmillaan työntekijät ja esimiehet ovat omaksuneet positiivisen asenteen muutostoimintaa kohtaan ja heillä on kyky kohdata muutoksia etsien muutoksessa tarvittavat taidot. Kulttuuri, joka tukee läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta ohjaa yhteisen ymmärryksen luomiseen mistä muutoksessa on kyse, jolloin ryhmien ja yksilöiden näkemyksistä kumpuaviin ongelmiin voidaan tarttua …

    • 22 lokakuun, 2020

      Asiakaskokemuksen kehittämisen ongelmakohdat

      Erinomainen asiakaskokemus on kilpailuetu, joka saa asiakkaan palaamaan, mutta myös saa asiakkaan suosittelemaan palvelua eteenpäin. Erinomainen asiakaskokemus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä asiakkaiden reaktiot heijastuvat heihin suoraan palvelutilanteissa, että epäsuorasti kun työntekijä määrittelee itseään osana yritystä. Vahvat positiiviset kokemukset asiakastyössä vahvistavat halua kuulua osaksi työyhteisöä. Erinomainen asiakaskokemus edellyttää asiakkaiden syvällistä ymmärtämistä. Mitä yleisluontoisemmin asiakaita tarkastellaan sitä …

    footerz
    • © 2025 Z-agentuuri

    #organizationaldesign #cocreation #culturaltransformation

    Ymmärrä mitä pinnan alla tapahtuu.

    • Etusivu
    • Kulttuurin muutoksen toteuttaminen
    • Kulttuurin kartoittaminen
    • Muutostoiminnan sparraus
    • Artikkelit
    • Meistä
    • Ota yhteyttä