Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan.
Jos tilanne on päässyt pitkälle, esimiehien ja johdon on vaikea lähteä korjaamaan tilannetta, sillä heillä ei ole uskottavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Esimiesten ja johdon hyvää tahtovat toimet tulkitaan ongelmallisina jaettujen tarinoiden kautta, työntekijät eivät usein halua lähteä hankkeisiin mukaan vaan useammin odottavat, että johto korjaa ongelmat heidän puolestaan. Näin toimintakenttä muuttuu hyvin vaikeaksi ja tyytymättömyyttä on vaikeaa korjata.
Tarinoilla on tapana muuttua uskomuksiksi, joiden muuttaminen vaatii kokemuksia. Useissa organisaatiossa ongelmia käsitellään taustalla. Kukaan ei halua, että hänen virheitään käsitellään julkisesti, mutta toisaalta piilossa tapahtuva korjaamistyö estää myös kokemukset, että asioihin tartutaan. Koska työntekijöillä on tapana passivoitua, on myös vähemmän tilanteita, joissa he voisivat saada kokemuksia, jotka kyseenalaistaisivat aiemmin omaksuttujen tarinoiden merkityksen.
Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan myös esimiehet ja johto kyllästyvät yrittämään muuttaa tilannetta. Kun mitään mitä johto tekee ei tunnu johtavan muutokseen, vain lisää valitusta, harvalla on motivaatiota jatkaa. Kyynisyys ja katkeruus alkaa valtaamaan alaa läpi organisaation.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Haasteena vahvistaa asiakasnäkökulmaa
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään …
Ketterää kehittämistä muotoilun keinoin
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Palvelumuotoilulla syvennetään asiakasymmärrystä
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa. Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu …