Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …
Erinomainen asiakaskokemus on kilpailuetu, joka saa asiakkaan palaamaan, mutta myös saa asiakkaan suosittelemaan palvelua eteenpäin. Erinomainen asiakaskokemus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä asiakkaiden reaktiot heijastuvat heihin suoraan palvelutilanteissa, että epäsuorasti kun työntekijä määrittelee itseään osana yritystä. Vahvat positiiviset kokemukset asiakastyössä vahvistavat halua kuulua osaksi työyhteisöä. Erinomainen asiakaskokemus edellyttää asiakkaiden syvällistä ymmärtämistä. Mitä yleisluontoisemmin asiakaita tarkastellaan sitä …
Itseohjautuvat tiimit ovat ketteriä ja tehokkaita toimintayksiköitä, jotka parhaimmillaan saavuttavat moninkertaisen toimintatehon. Näissä yksiköissä jaettujohtajuus ohjaa tiedonkulun ja päätöstekemisen prosesseja kohti optimaalista. Itseohjautuvan ryhmän tehon keskeisin vaikutusmekanismi on energia, jota jäsenten välinen dynamiikka ruokkii. Ryhmän sisäinen kulttuuri ja sitä ylläpitävät prosessit energisoivat jäseniä ja ohjaavat heitä saavuttamaan yhä enemmän. Matka itseohjautuvuuteen voi olla pitkä. Itseohjautuvuudessa …
Organisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä.
Roolimuutos oman työn muotoilijaksi
Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. Kun toisessa ääripäässä on työntekijä, joka ei halua ottaa kantaa työn sisältöön tai toteutustapaan, toisessa päässä on on hinku saada hoitaa oma tontti ja mielellään vähän enemmänkin.
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat toimijuuden vahvistumista, sillä ne kädestäpitäen opettavat etsimään tietoa, kehittämään hypoteeseja miksi jonkin voisi toimia paremmin, tekemään kevyitä testetä asian selvittämiseksi ja reflektoimaan näitä löydöksiä. Yksilön tasolla tämä prosessi kasvattaa kykyä nähdä ongelmakohdissa muutosmahdollisuuksia ja ohjaa yksilöä ottamaan roolin, jossa hän ei odota, että joku muu ratkaisee ongelman vaan havaitun ongelman ratkaisu on osa hänen työnkuvaansa.
Keskeinen taito, joka on edellytys itseohjautuvuuden merkittävään kasvamaiseen on kyky kommunikoida: neuvotella, kuunnella ja kiteyttää. Harvoin asiantuntijakaan toimii niin yksin, että hänen ei tarvitsi myydä ajatuksiaan muille. Muutokset käytännöissä usein vaikuttavat toteutusketjussa edeltäviin ja seuraaviin, jotka on huomioitava ja useimmiten saatava muutoksen taakse. Organisaatiomuotoilussa käyettvävä yhteiskehittäminen on omiaan opettamaan näitä taitoja.
Rakenteellisten esteiden poistaminen
Organisaatiomuotoilussa fokuksessa on työntekijän kokemus ja siten jos kokemusta tarkastellaan suhteessa itseohjautuvuuteen prosessi tuo esille rakenteellisia esteitä, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuuden lisääntymistä. Tunnistamisen lisäksi kehittämisen kohteeksi voidaan valita keskeiset esteen ja siten lähteä ratkaisemaan tunnistettuja esteitä.
Rakenteelliset esteen, kuten käytännöt, johtamisjärjestelmän piirteet tai uskomukset usein linkittyvät toisiinsa ja niiden muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Usein ne linkittyvät toisiinsa ja ratkaisut tulee muokata sopimaan niihin osiin, joita on vaikea muuttaa tai joita ei haluta muuttaa. Henkilökunnan jäsenten kokemukset ja uskomukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kun arvioidaan mitä todella voidaan muuttaa ja miten helposti.
Osallistavat prosessit myös rakentavat osallistujille merkityksen miksi muutos on tärkeää ja siten aktivoi osallistujia omien keinojensa kautta tekemään muutostyötä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa, joskus jopa on edellytys, jotta toivotus rakenteelliset muutokset tapahtuvat toivotussa muodossa eivätkä ne vesity vastutuksen paineessa.
Jäitkö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä!
Liittyvät artikkelit
Työntekijäkokemuksen kehittämisen haasteet
Työntekijäkokemus korostuu erityisesti aloilla, jossa kilpailu työntekijöistä on kovaa. Työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden sitoutumista ja lisää yrityksen haluttavuutta työpaikkana. Työntekijäkokemuksen kehittämisellä voidaan myös lisätä tehokkuutta, muutosvalmiutta ja lisätä itseohjautuvuutta. Työntekijäkokemuksen kehittäminen kohdistuu useimmiten ongelmallisiksi koettuihin toimintoihin tai prosesseihin, jotka hiertävät arkipäivässä. Näiden poistaminen sujuvoittaa ja nopeuttaa työskentelyä. Työntekijöiden osallistuminen heidän työtään parantaviin muutoshankkeisiin puolestaan luo …
Asiakaskokemuksen kehittämisen ongelmakohdat
Erinomainen asiakaskokemus on kilpailuetu, joka saa asiakkaan palaamaan, mutta myös saa asiakkaan suosittelemaan palvelua eteenpäin. Erinomainen asiakaskokemus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä asiakkaiden reaktiot heijastuvat heihin suoraan palvelutilanteissa, että epäsuorasti kun työntekijä määrittelee itseään osana yritystä. Vahvat positiiviset kokemukset asiakastyössä vahvistavat halua kuulua osaksi työyhteisöä. Erinomainen asiakaskokemus edellyttää asiakkaiden syvällistä ymmärtämistä. Mitä yleisluontoisemmin asiakaita tarkastellaan sitä …
Itseohjautuvuuden kehittämisen haasteet
Itseohjautuvat tiimit ovat ketteriä ja tehokkaita toimintayksiköitä, jotka parhaimmillaan saavuttavat moninkertaisen toimintatehon. Näissä yksiköissä jaettujohtajuus ohjaa tiedonkulun ja päätöstekemisen prosesseja kohti optimaalista. Itseohjautuvan ryhmän tehon keskeisin vaikutusmekanismi on energia, jota jäsenten välinen dynamiikka ruokkii. Ryhmän sisäinen kulttuuri ja sitä ylläpitävät prosessit energisoivat jäseniä ja ohjaavat heitä saavuttamaan yhä enemmän. Matka itseohjautuvuuteen voi olla pitkä. Itseohjautuvuudessa …