Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään asiakasarvoon.
Asiakasnäkökulma on yksilön sisäistämä arvoprioriteetti. Se on vahvasti jokaisen yksilön mielessä oleva tekijä, johon voidaan kyllä vaikuttaa, mutta jota ei voida suoraan kontrolloida. Näin sen muuttaminen on vaikeaa, jos organisaatiossa on muita tärkeämpinä prioriteetteja tai henkilön henkilökohtainen arvomaailma ei tue asiakasnäkökulmaa. Esimerkiksi terveydenhuollon organisaatiossa alan asiantuntijat usein hahmottavat prioriteetit siten, että asiakas on potilas, jonka terveystarve on asiantuntijan prioriteetti. Tällaisessa tilanteessa ei asiantuntijoilla ole kiinnostusta muokata työtään vähentääkseen asiakkaalle syntyvää hukkaa, kun asiakas seikkailee saadakseen asiat hoidetuksi.
Organisaation rakenteet, prosessit ja ohjeet saattavat ohjata työntekijöiden huomion muualle. Usein tulee vastaan tilanne, jossa työntekijä, kokee ettei hän saa tai voi omaksua asiakasnäkökulmaa, koska organisaation käytännöt estävät tai ohjaavat tekemään toisin. Usein organisaatiossa puheen ja käytännön tasolla on kilpailevia prioriteetteja. Esimerkiksi jos tuotantovaatimus on korkea tai sen perusteella palkitaan työntekijöitä se saattaa ohjata työntekijät jättämään huomiotta asiakkaat, joilla on vaikeasti toteutettavia tai siltä vaikuttavia tarpeita.
Yksi haaste on, että viestintä ei kohtaa henkilökunnan maailmankuvaa. Asiakasnäkökulma nähdään usein ylhäältä alaspäin johdettava muutoksena, erityisesti, jos viestitä epäonnistuu tavoittamaan työntekijöiden arkitodellisuuden. Näin ne ongelmat ja haasteet mitä henkilökunta tunnistaa tai arvot, jotka he kokevat tärkeiksi jäävät kytkemättä osaksi asiakasnäkökulman toteutusta, jolloin viestintä näyttäytyy sanojen helinältä.
Uusien ajatuksen muuttuminen käytännöiksi vaatii kokemuksia. Ajatukset voivat muuttua uskomuksiksi, kun työntekijät seuraavat miten muut onnistuvat tai kun he itsesaavat kokemuksia toimiessaan ideoiden mukaisella tavalla. Mitä etäämmällä ja erilaisempia kokemuksista kertojat ovat sitä heikompi heidän kokemuksensa arvo on muille. Tämän takia usein tarvitaan omakohtaisia tai lähipiirin kokemuksia ja reflektointia, jotta kokemus alkaa muuttamaan uskomuksia.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …
Haasteena vahvistaa asiakasnäkökulmaa
Erityisesti palveluorganisaatiossa asiakasnäkökulman omaksuminen on usein avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakasnäkökulma on organisaatiokulttuurillinen piirre, joka ohjaa työntekijöitä ja esimiehiä tarkastelemaan asiaa asiakkaan näkökulmasta ja etsimään ratkaisuja, asiakkaan tarpeeseen. Asiakasnäkökulma ohjaa vastaamaan tarpeeseen ja kehittämään jokapäiväistä toimintaa siten että se jopa ylittää odotukset. Vahva asiakasnäkökulma on keskeinen osa menestyvää palveluorganisaatiota, jossa kaikki toiminta arvioidaan suhteessa sen synnyttämään asiakasarvoon.
Asiakasnäkökulma on yksilön sisäistämä arvoprioriteetti. Se on vahvasti jokaisen yksilön mielessä oleva tekijä, johon voidaan kyllä vaikuttaa, mutta jota ei voida suoraan kontrolloida. Näin sen muuttaminen on vaikeaa, jos organisaatiossa on muita tärkeämpinä prioriteetteja tai henkilön henkilökohtainen arvomaailma ei tue asiakasnäkökulmaa. Esimerkiksi terveydenhuollon organisaatiossa alan asiantuntijat usein hahmottavat prioriteetit siten, että asiakas on potilas, jonka terveystarve on asiantuntijan prioriteetti. Tällaisessa tilanteessa ei asiantuntijoilla ole kiinnostusta muokata työtään vähentääkseen asiakkaalle syntyvää hukkaa, kun asiakas seikkailee saadakseen asiat hoidetuksi.
Organisaation rakenteet, prosessit ja ohjeet saattavat ohjata työntekijöiden huomion muualle. Usein tulee vastaan tilanne, jossa työntekijä, kokee ettei hän saa tai voi omaksua asiakasnäkökulmaa, koska organisaation käytännöt estävät tai ohjaavat tekemään toisin. Usein organisaatiossa puheen ja käytännön tasolla on kilpailevia prioriteetteja. Esimerkiksi jos tuotantovaatimus on korkea tai sen perusteella palkitaan työntekijöitä se saattaa ohjata työntekijät jättämään huomiotta asiakkaat, joilla on vaikeasti toteutettavia tai siltä vaikuttavia tarpeita.
Yksi haaste on, että viestintä ei kohtaa henkilökunnan maailmankuvaa. Asiakasnäkökulma nähdään usein ylhäältä alaspäin johdettava muutoksena, erityisesti, jos viestitä epäonnistuu tavoittamaan työntekijöiden arkitodellisuuden. Näin ne ongelmat ja haasteet mitä henkilökunta tunnistaa tai arvot, jotka he kokevat tärkeiksi jäävät kytkemättä osaksi asiakasnäkökulman toteutusta, jolloin viestintä näyttäytyy sanojen helinältä.
Uusien ajatuksen muuttuminen käytännöiksi vaatii kokemuksia. Ajatukset voivat muuttua uskomuksiksi, kun työntekijät seuraavat miten muut onnistuvat tai kun he itsesaavat kokemuksia toimiessaan ideoiden mukaisella tavalla. Mitä etäämmällä ja erilaisempia kokemuksista kertojat ovat sitä heikompi heidän kokemuksensa arvo on muille. Tämän takia usein tarvitaan omakohtaisia tai lähipiirin kokemuksia ja reflektointia, jotta kokemus alkaa muuttamaan uskomuksia.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Työntekijöiden muutostoiminta organisaatiokulttuurin muutoksessa
Tässä on lyhyt tiivistelmä väitöskirjatutkimuksesta: Bottom-up perspective on cultural change in organizations – observing members’ change activity, joka on nyt esitarkastuksessa. Tutkimus julkaistaan osana Aalto-yliopiston julkaisusarjaa. Kulttuurillinen muutos on usein osa muutoksia, joita organisaatioissa toteutetaan. Tämän päivän organisaatioilla on kasvava tarve muuttua yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologioiden kehittyminen ja globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos tai koronavirus …
Ryhmäkeskeinen malli organisaatiokulttuuriin
Jotta kulttuurilla muutoksia voidaan toteuttaa on ymmärrettävä mitä organisaatiokulttuuri tarkoittaa. Tässä erilaiset mallit ovat hyödyllisiä. Ne tekevät näkyviksi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota: osia ja niiden suhteita. Klassinen organisaatiokulttuuria kuvaava malli on Scheinin jäävuori. Sen keskeinen viesti on, että iso osa kulttuurista on näkymättömissä. Me näemme toiminan, välineet, tilat, mutta emme merkityksiä, jotka niihin kytketään. …
Työtyytyväisyyden laskuun on tärkeää puuttua ajoissa
Henkilökunnan tyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus työnantajakuvaan, työntekijöiden hyvinvointiin, muutosvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tyytyväisyys vaikuttaa henkilökunnan toimintaan monilla tavoilla. Toisissa tyytymättömyys herättää kapinahenkeä, toisen vetäytyvät itseensä, kolmannet alkavat pakata tavaroitaan. Tyytymättömyys alkaa ruokkia tarinoita ja aiemmin vähäpätöisinä näyttäytyvät asiat alkavat muuttua ongelmiksi, joka entisestään lisää tyytymättömyyttä, syö esimiesten ja johdon auktoriteettia ja rohkaisee muutostoimintaan. Jos tilanne on …