Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa.
Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu henkilökunnasta, näiden kokemukset ja uskomukset törmäytetään prosessissa asiakkaiden kokemuksiin ja näkemyksiin. Tämä on usein silmiä avaava vaihe. Erityisesti pitkään työskennelleiden ammattilaisten näkemykset heijastavat heidän aiempia kokemuksiaan ja siten ne voivat olla hyvin kaukana siitä miten tietyt asiakasryhmät tällä hetkellä ajattelevat tai kokevat.
Muotoiluprosessiin kuuluvat design printit, joiden aikana testataan valittua konseptia asiakkaiden kanssa sekä reflektoidaan havaintoja. Tämä vuorovaikutus tuo asiakkaan kokemuksen konkreettiseksi ja analyysin kohteeksi. Kysymykset, kuten miksi ratkaisu ei toimi odotetulla tavalla, johdattavat kehittystiimin jäsenet arvioimaan uudelleen missä määrin he voivat toimia uskomuksiensa varassa ja miten he voivat saada helpommin tietoa asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista. Näin prosessi opettaa luottamaan vähemmän sisäistettyyn tietoon ja enemmän osallistamaan asiakkaita, joka piedemmällä aikavälillä vahvistaa asiakasnäkökulman omaksumista organisaatiossa laajemminkin.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Itseohjautuvat tiimit ovat ketteriä ja tehokkaita toimintayksiköitä, jotka parhaimmillaan saavuttavat moninkertaisen toimintatehon. Näissä yksiköissä jaettujohtajuus ohjaa tiedonkulun ja päätöstekemisen prosesseja kohti optimaalista. Itseohjautuvan ryhmän tehon keskeisin vaikutusmekanismi on energia, jota jäsenten välinen dynamiikka ruokkii. Ryhmän sisäinen kulttuuri ja sitä ylläpitävät prosessit energisoivat jäseniä ja ohjaavat heitä saavuttamaan yhä enemmän. Matka itseohjautuvuuteen voi olla pitkä. Itseohjautuvuudessa …
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä. Roolimuutos oman työn muotoilijaksi Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. …
Palvelumuotoilulla syvennetään asiakasymmärrystä
Palvelumuotoiluprosessi pyrkii ymmärtämään asiakkaiden kokemusta syvällisesti. Prosessiin osallistuminen on tehokas tapa oppia asiakkaista ja ymmärrys motivoi ratkaisemaan heidän kokemiaan ongelmia. Tämän takia palvelumuotoilua voidaan käyttää tukemaan asiakasnäkökulman vahvistumisessa.
Muotoilu pyrkii ratkaisemaan asiakkaan kokemia ongemia ja siten parantamaan asiakkaan saamaa arvoa mm. poistamalla arvoa tuottamattomia vaiheita.Kun palvelumuotoilua toteutetaan yhteiskehittämisen kautta hyöty moninkertaistuu. Silloin kun kehitystiimi muodostuu henkilökunnasta, näiden kokemukset ja uskomukset törmäytetään prosessissa asiakkaiden kokemuksiin ja näkemyksiin. Tämä on usein silmiä avaava vaihe. Erityisesti pitkään työskennelleiden ammattilaisten näkemykset heijastavat heidän aiempia kokemuksiaan ja siten ne voivat olla hyvin kaukana siitä miten tietyt asiakasryhmät tällä hetkellä ajattelevat tai kokevat.
Muotoiluprosessiin kuuluvat design printit, joiden aikana testataan valittua konseptia asiakkaiden kanssa sekä reflektoidaan havaintoja. Tämä vuorovaikutus tuo asiakkaan kokemuksen konkreettiseksi ja analyysin kohteeksi. Kysymykset, kuten miksi ratkaisu ei toimi odotetulla tavalla, johdattavat kehittystiimin jäsenet arvioimaan uudelleen missä määrin he voivat toimia uskomuksiensa varassa ja miten he voivat saada helpommin tietoa asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista. Näin prosessi opettaa luottamaan vähemmän sisäistettyyn tietoon ja enemmän osallistamaan asiakkaita, joka piedemmällä aikavälillä vahvistaa asiakasnäkökulman omaksumista organisaatiossa laajemminkin.
Jäikö jokin mietityttämään?
Laita meille viestiä, palaamme asiaan jo huomenna!
Liittyvät artikkelit
Ketterää kehittämistä muotoilun keinoin
Ketterät kehitysprosessit hyötyvät muotoiluajalletun omaksumisesta. Tässä artikkelissa kuvaan miten asiakas- tai työntekijäkokemuksen muotoiluprosessi voidaan toteuttaa ketteränä. Ketterällä tarkoitan tässä yhteydessä oppivaa, iteratiivista ja nopearytmistä. Ongelman määrittely Ratkaisujen etsiminen on mielestä vasta, kun ongelma tai tavoite on määritelty. Muotoilussa usein kysymyksessä on ongelma, joka voidaan kyllä myös sanallistaa tavoiteen muotoon; on havaittu puute tai epäkohta siinä …
Itseohjautuvuuden kehittämisen haasteet
Itseohjautuvat tiimit ovat ketteriä ja tehokkaita toimintayksiköitä, jotka parhaimmillaan saavuttavat moninkertaisen toimintatehon. Näissä yksiköissä jaettujohtajuus ohjaa tiedonkulun ja päätöstekemisen prosesseja kohti optimaalista. Itseohjautuvan ryhmän tehon keskeisin vaikutusmekanismi on energia, jota jäsenten välinen dynamiikka ruokkii. Ryhmän sisäinen kulttuuri ja sitä ylläpitävät prosessit energisoivat jäseniä ja ohjaavat heitä saavuttamaan yhä enemmän. Matka itseohjautuvuuteen voi olla pitkä. Itseohjautuvuudessa …
Organisaatiomuotoilulla kohti itseohjautuvuutta
Organisaatiomuotoilun prosessit tukevat organisaation muutosta kohti itseohjautuvuutta riippumatta siitä pyritäänkö siihen yksilöiden, ryhmien vai koko organisaation tasolla. Keskeiset mekanismit tässä ovat yksilöiden hahmotus oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuuksista sekä yhteiset ratkaisut, joiden avulla voidaan poistaa itseohjautuvuuden rakenteellisia esteitä. Roolimuutos oman työn muotoilijaksi Yksilötasolla itseohjautuvuuden kasvu edellyttää taitoja, joita tarvitaan toimia itseohjautuvasti, mutta myös halua ottaa vastuuta. …